#ZODIAKPRESENTS
Claudio Monteverdi: Ohimè il bel viso (Francesco Petrarca)
Oimè il bel viso, oimè il soave sguardo,
oimè il leggiadro portamento altero;
oimè il parlar ch'ogni aspro ingegno et fero
facevi humile, ed ogni huom vil gagliardo!
et oimè il dolce riso, onde uscío 'l dardo
di che morte, altro bene omai non spero:
alma real, dignissima d'impero,
se non fossi fra noi scesa sí tardo!
Per voi convien ch'io arda, e 'n voi respire,
ch'i' pur fui vostro; et se di voi son privo,
via men d'ogni sventura altra mi dole.
Di speranza m'empieste et di desire,
quand'io partí dal sommo piacer vivo;
ma 'l vento ne portava le parole
(Francesco Petrarca)
Claudio Monteverdi: Ohimè il bel viso (Francesco Petrarca)
Oi, kauniit kasvot, oi lempeä katse
Oi, sulokas ja ylevä olemus
Oi, puheääni joka jokaisen katkeran ja kovan sielun
Sai nöyräksi ja jokaisen pelkurin rohkeaksi.
Ja voi, suloinen nauru, josta lensi nuoli
Joka kuoleman toi, ainoan mitä enää toivon:
Kuninkaallinen sielu, kunnioitettu hallitsija,
Kunpa et olisi laskeutunut keskuuteemme näin myöhään.
Teille sopii että palan rakkaudesta ja vuoksenne hengitän,
Sillä olin teidän, ja jos jäisin ilman teitä
Tuskin voisin edes tuntea muita tuskia.
Täytitte minut toivolla ja halulla
Lähtiessäni suurimman ilonlähteen ääreltä;
Mutta sanat hävisivät tuuleen.
(Käännös: Marianna Henriksson)